Kolme vuotta täynnä!

Tässä vähä huonetta siivoilin ja löysin vihkon, joka me tehtiin Sofian kanssa sillon kun alettiin käymään heppojen luona. Tajusinpa samalla, että 18.1 tuli kolme vuotta yhteistä taivalta täyteen talliporukan kanssa. Tuossa kuvaa vuodelta 2014:






Eilen sain / jouduin ajamaan Nipsulla, oli se mukavata vaihtelua, kun Pipsalla aika paljon ajanu. Pipsalla ei eilen ajettu, joten se päätti järjestää omaa liikuntaa, sillä aikaa kun oltiin ajamassa. Mun olis pitäny ratsastaa se mutta se oli päättäny karata tarhasta ja juosta ihtesä märäks. Sai senkii loimitella muitten lisäks. Ajolenkistä en yritä kirjottaa mitään, kun ei ole mitään kirjotettavaa.


Tänään lähin aamulla 7 jälkeen siilinjärvelle maakuntaviesti hiihtoihin ja sieltä kun kottiin tulin, niin vaatteet kävin vaihtamassa ja lähin tallille. Alotin ratsastushomman Vipistä, se näykki ja yritti osottaa mieltä etujalkaa heiluttelemalla, kun tarhasta lähettiin. Päätin mennä Vipin kanssa pellon kautta lahentielle, koska traktori ajo maantiellä edestakasi. Alkumatkasta Vippi oli aika laiska ja yritti repiä kuusenoksia koko ajan. Pellollaki hanki ois kiinnostanu enemmän ku uralla kävely, jonka seurauksena alko mun jalan näykkiminen ja tökkiminen. No mutta sitten tuli muutos menohaluihin, muutama minuutti seisottiin hiljaa ja kuunneltiin ääniä.. Kunnes, näin moottorikelkan pellolla ja Vippiki näki ja käänty kahtomaan sitä. Sitten alko olemaan menohaluja, mietin mihinkä tässä on viisainta lähtee, päätin jatkaa eteenpäin. Vippi yritti koko ajan ravata ja paino ohjille kauheesti. Onneks se kelkka ei tullu sieltä, kun vasta sitten ku oltiin jo päästy lahentielle mutkan taakse piiloon. Koko loppumatka oli hössötystä ja ravin tarjoamista. 


Viimesenä oli Nipsun vuoro, selkään menossa pientä hermoilua. Päätin Nipsun kanssa käyä maantietä pitkin eri suunnassa vaihtelun vuoks. Nipsullekkii oli kahtelemista ja ihmeteltävää, puukasa meinas vähän pelottaa kun ravilla ois halunnu mennä ohi ojan laitaa pitkin. Kuivaajalle menokin epäilytti vähän mutta sen ohi kun päästiin niin matkan teko alko sujumaan. Pitkin ohjin sai Nipsulla mennä koko loppu matkan, köpöteltiin alatielle, Nipsulla alko vauhti nopeutumaan loppua kohti. Kuten huomaa niin Nipsun kanssa nää lenkit on aika ykspuolisia, kun se ei kahtele joka asiaa taikka yritä tehä jotain muuta. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti