Kuusen kesyttäjät ja kipittäjät

 Kerrotaan nyt vaikka käänteisessä järjestyksessä, koska tää halus laittaa kuvat tohon järjestykseen.

Ratsastin Pipsan viimesenä, ei tarvinnu paljoo keskustella tarhasta lähöstä. Sain varustoitua sen ja kiipesin selkään, aattelin vaihtelun vuoks lähtee kiertämään toiste päin saman lenkin, jonka kävin Nipsun kanssa. Pipsalla oli menohaluja jo heti alusta asti, sai pidätellä aika paljon. Talon ohi päästiin ja sitten alko se kaikkien asioitten kyttääminen. Pipsa oli kaikista kolmesta se reippain, pellolla piti keskustella siitä mihinkä mennään ja mihin ei. Hangessa menoki ois kiinnostanu mut jätin tältä kertaa väliin. Käännyttiin seuraavalle tielle ja annoin Pipsan hölkätä vähän matkaa, vauhtia se yritti koko ajan kiihyttää, mutta huonolla menestyksellä. Käveltiin lahentielle, piti töristä kauheesti jollekkin kannolle ennenkö sen ohi voitiin mennä. Tämän jälkeen alko pään repiminen ja viskely, sekä ravin tarjoaminen. Ensin pää alas, pientä ravia, pidättelin sitä että pysyis käynnillä, jonka seurauksena pää ylös. Nää on niitä hevari-kohtauksia ( meijän sisäpiirin juttu :D ). Ihmeen hyvin päästiin kävelijän ohi, vaikka Pipsa oli vähän epäilevän olonen. Ensin oli tarkotus oikasta metän kautta maantielle mutta aattelin kuiteskii mennä oikeeta tietä pitkin takas tallille. Välillä mentiin pohkeenväistöö ja muuten pientä ravia. Selvittiin tallille ja hoitelin Pipsan takas tarhaan.

Tuossa kuva Pipsan ja mun lenkistä













 Toisena ratsastin Nipsun, selkään meno ei oo enää sitä kauheeta häsellystä ja heilumista. Lähin Nipsun kanssa suoraan maantielle ja kohta tuliki auto vastaan, nyt meni auton ohitus erittäin hyvin. Nipsu on oppinu kävelemään reippaammin ratsastaessa, maisemat vaihtu jopa tällä kertaa, aikasemmi matkan teko oli aika hidasta. Pellolla meni hiihtäjä, sitä kateltii vähäse ennenkö hölkättiin. Nipsun kanssa ei nyt mitään ihmeellistä tapahtunu, loppu matka tallille suju hyvin.

Ensmäisenä Vippi pääs mun käsittelyyn, ensin näykki mun käsivartta, kun tarhasta talutin. Varustoin sen ja kiipesin korokkeen avulla selkään. Alku oli aika  tahmeeta, ei huvita, en halua, onko pakko ja niin edelleen.. Käänsin sen metikköön, kun siinä sopivasti polku oli. Käytiin sieltä hakemassa menohaluja ja se autto. Alko jalka nousemaan kun sieltä pois syöksyttiin. Kuusia oli kiva repiä ja kesyttää niitä. Muitten kanssa kipittelin ja Vipin kanssa kesytin kuusia. Hölkättiin vähäse ennenkö tultiin pellolle. Hangessa oisin menny muttaku Vippi alko heti kaivamaan kuoppaa, kun hankeen päästiin. Vipin kanssa tehtiin erillainen lenkki, kiivettiin taas mäen päälle ja kateltiin maisemia. Pellon läpi kun menimme metän keskellä kulkevalle tielle, niin Vipille tuli puita enemmän kesytettäväks. Se keräili maasta oksia ja söi niitä onnessaan. Yhen kuusen kohalla yritin sanoo, että maassa on valmiita mutta ne kuivat, havuttomat oksat oli parempia. Talon ohi mentiin ja laskeuduttiin maantielle. Tultiin katoksille ja hoitelin Vipin myös tarhaan.




Torstaina menen koulun jälkeen ratsastamaan Vipin. Huomenna tulee lähtölistat Kuopion raveihin, joten nään meneekö Vippi siellä.