Tuttu ja "turvallinen"


Meinas viikolla olla jo vähän ikävä hevosia ja ootin viikonloppua, että pääsen Pipsalla ajamaan. Sillä tutulla ja "turvallisella" ♥ Tänään annoin Pipsan kertoa ajolenkistä vaihtelun vuoksi.

Elä elä ota minua, ota Nipsu. En jaksaisi nyt lähteä lenkille, entä jos vaan jäädään tänne tarhaan pariksi tunniksi seisoskelemaan? Mitä minä näenkään, tuolla ihmisellä on porkkanoita kädessä! Voin minä oikeestaan kävellä sun perässä porkkanoitten luokse. Pientä matkaevästä ennenkö jatkan katokselle. Mitä se nyt tekee, voi eii se laittaa mulle pumpulit.. En tykkää yhtään.. Seuraavaksi se varmaankin harjaa minut, jonka jälkeen laittaa kauheesti härpäkkeitä mun päälle ja ympärille. Nyt se juttu, joka vetää päätä ylemmäs laitettiin kiinni ja pääsin vihdoinkin kävelemään. Katselin ympärilleni ja näin puukasat, joita hieman epäilin. Päätin kuitenkin olla säikäyttämättä kyytiläistä ja kävelin nätisti niiden ohi. Mutta jos minä nyt testaisin, onko kyytiäinen hereillä. Tuossa on sopivasti tuollainen pistelevä kuusi, joka näyttää vähän pelottavalta, joten pieni sivuliike olisi kohdillaan. Jatkoin tätä niin kauan, kunnes tultiin aukealle paikalle. Olisin halunnut jo ravata mutta ei tuo kyytiläinen anna. Voisin ottaa pientä jumppaliikettä päällä, jotta saan ajanvietettä. Olen varmaankin kartalla ja tiedän, että kohta saa ravata. Minä en muuten pysähdy tähän risteykseen, se on varmaa! Vihdoinkin pääsen ravaamaan, en päästä Nipsua kyllä edelle. Pientä kiusaa jos kyytiläiselle tekisi ja säikähtäisi noita laatikoita tien reunalla. Nipsu on tiellä, joten en pääse kaartamaan niitä kaukaa.. Pieni kävelypätkä tähän väliin, taasko nuo alkoi haukkua, kun ohi kävelee. (koirat siis). Nytkö me jo käännytään takaisin? Toisen ravipätkän vuoro oli nyt, ohitimme jonkun liikkuvan äänekkään jutun, jonka jälkeen menin Nipsusta edelle. Loppu matkan teko siihen, kun näin kaukana pörisevän jutun, jolla oli selvästi heinäpaali kyydissä. En voinut mennä siitä yksin ohi, päästin Nipsun edelle. Tylsääääää, miksi pitää kävellä? Mitä tuo Nipsun kyytiläinen oikein sanoi, ei, eikai me kävellä loppumatkaa tallille. Aloitan pääjumpan uudelleen ja tarjoan ravia koko ajan. Hieman jos nopeammin kävelisi ja katselisi säikyttäviä asioita. Enpä minä enää mitään pelättävää löytäny, paitsi laatikot vähän ennen tallia. Kävelin tosi reippaasti tallille, juuri ennen katosta oli joku pelottava laite, jota hieman säikähdin. Seison nyt nätisti, että multa otetaan nämä härpäkkeet pois. Ihana harjaus hetki ja sain lämpimät loimet päälleni. Tämä herkkähetki kyytiläisen kanssa kuuluu myös meidän ohjelmaan. Mihin se Nipsu jäi, sieltähän se tulikin, luulin jo että jään yksin talliin. Nam porkkanaa ja melassivettä. Sain vielä lisäksi heiniä ja rapsutuksia. 


♥: Pipsa



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti