Tänään mulla oli ratsastushommia luvassa, sain myös Hiljan kuvaamaan meitä ja kuvat onnistu hyvin vaikka Vippi olikin ainut joka kuvissa osas olla parhaiten. Muilla meni seisomiseen hermot ja kelikin oli hankala, kun asetuksien kanssa sai leikkiä taas.
Alotin homman Vipistä, pienen keskustelun jälkeen se suostu tarhasta tulemaan mun mukaan, Pipsa ei tykänny siitä, kun otin Vipin ensin. Kahto haikeena, kun en mennykkään sen luokse, vaikka se veräjälle tulikin vastaan. Varustoin Vipin, tällä kertaa ei hermoillu ollenkaan. Lähettiin liukastelemaan alatielle, keli oli ongelmana, kun piti kävelytellä hevosia ja tilsat tuli kaviohin, enkä kamalasti halunnu niitä juoksuttaa. Vippi suoriutu kuvaus operaatiosta hyvin ja lähettiin jatkamaan matkaa alas. Kuusenoksat olisi kiinnostanut ja niitä kun en antanut kauheesti repiä, niin Vippi halus sitten ravata. Tultiin alas ja Vippi tajus että muutaman sadan metrin päässä on moto metässä. Siitä Vippi riemun repäs, en tietenkään ollu valmistautunu siihen, että se lähtis niin kamalalla vauhilla takasipäin. Teki isomman loikan takasi ja multa irtos jalustin, aattelin että nyt minä tipun, mutta jotenkin pysyin selässä. Koko matka takas tallille oli pysähtelyä, loikkimista ja ravailua, vaikka kuinka oisin halunnu Vipin kävelevän. Vippi ois tympiintyny kävelyyn edestakasin alatiellä, joten lähettiin seikkailemaan maantielle. Ei tullu autoja vastaan, Vippi meni nätisti, vaikka pitoja ei juurikan ollu. Katoin tallilla, että hyvät hokit on mutta lunta kerty vaan liikaa kavioihin.
Vipin jälkene vuorossa oli Pipsa. Pipsa oli onnellinen, kun vihdoinkin otin sen tarhasta, laitoin sille ajosuitset, enkä kokeillu mennä ilman lappuja. Pipsa ei ois halunnu olla kuvattavana, sillä meni hermot ja menohalujakin olisi ollu. Pari hyvää kuvaa kun saatiin, niin lähdettiin jatkamaan matkan tekoa. Pipsan kanssa en käyny ihan alhaalla asti, kun tiesin mitä siellä on vastassa. Alas mentäessä meneminen oli vähän mutkuilua ja Pipsa yritti vihjailla, jos vaikka takasi käännyttäisiin. Kotiapäin tultiin pientä hölkkää, kun ei se käynti sieltä oikein löytyny, vaikka kuinka yritti. Pipsalla oli paljon parempi pito, maantielläkään ei liukastellu niin paljoa kuin Vippi. Maantielle lähettiin uhkarohkeesti, ei niitä autoja onneks tullu, kyllä me ehkä oltais niistä ohi päästy. ( huom. ehkä ). Käytiin samoilla kohilla kääntymässä kuin Vipinkin kanssa. Tallille päin tietenkin löytyy meno haluja.
Viimesenä, mutta ei vähäisimpänä ratsastin Nipsun, joka oli ihmeen reippaalla tuulella. Hokin laitto meinas olla ylitsepääsemätön asia Nipsulle, kun jalkaa yritti vaan repiä ja tehä kaikkesa, että en roikkuis sen jalassa kiinni. Saatiin hokki paikalleen ja lähettiin Nipsun kanssa suoraan maantielle, pienen kuvailun jälkeen. Nipsu käveli heti alussa jo reippaasti, postilaatikkoa piti katella ja sitten tuli pelottavin asia vastaan eli auto.. Oltiin tavallaan jo ohittamassa sitä, kun auto pysähty. Nipsu sai parin sekunnin ajan miettiä mitä tekis ja päätti hypätä pystyyn ja takasipäin. Käänsin sen takasi ja annoin pohkeita, että ravataan auton ohi. Ei se loppujen lopuks niin pelottavaa ollukkaan. Käännyttiin takasipäin ja Nipsu sai jonkun kohtauksen ja lähti ravaamaan kauheeta kyytiä, sekä paino ohjille. Tarjoili ravia koko matkan tallille, mentiin käymään vielä alatiellä Nipsun kanssa ennenkö tultiin tallille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti