Alottelin ratsastushommat Pipsasta, että se ei suutu. Taas se oli jostain huonolla tuulella, eikä meinannu aluks antaa kiinni. Varustoin sen ja lähettiin maantietä kohti. Pipsa tuntu alussa suht. rauhalliselle ja ajattelin että tämä reissu on varmaan rauhallinen, niinku oli suunniteltu. Käännyttiin mehtätielle, Pipsa meinasi tarjoilla mulle ravia mutta muutaman kokeilun jälkeen rauhottu kävelemään. Tultiin pellolle, Pipsa oli sitä mieltä, että voitais vaikka kääntyä takasi kotiin.. En ollu samaa mieltä asian kanssa ja Pipsa meinas kävellä ojaan, kun sähellettiin siinä. Pellon kautta tultiin toiselle pellolle, Pipsa oli ihan varma, että joku seuraa meitä. Kääntyili koko ajan kattomaan taakse, sen piti kääntyä melkein kokonaan että se näki lappujen takaa jotain. Käytiin vähän matkaa lahentietä pitkin toiseen suuntaan ja käännyttiin takasi. Jatkettiin vieläkin lahentietä, menin maantien kautta takasi tallille. Matkalla piti hieman hössöttää, mutta suostu se kävelemään yllättävän hyvin. Se sama vesilätäkkö, joka aikasemmassa postauksessa tuli ilmi, oli matkamme varrella. Pipsa meni isoilla askelilla sen yli, että sieltä ei kukaan varmasti tartu jalkaan. Matka maantielle suju hyvin, mutta sitten se ongelma vasta tulikin. Pipsa löi risteyksessä jarrut pohjaan ja tuijotti vaan tielle päin. Mietin, että mikähä siellä tällä kertaa on ja vesilätäkköhän siellä edessä oli. Aurinko paisto siihen ja se oli muutenkin kyllä aika pelottavan näkönen. Annoin Pipsalle pohkeita ja se päätti hypätä takasipäin. Toisella yrityksellä sama homma, onneks ei tullu autoja sekottamaan lisää sitä tilannetta. Kolmannellakin kerralla se yritti hypätä takasi, mutta sain sen jotenkin menemään toista tienlaitaa pitkin siitä ohi, kaula kaarella ja töristen tietenkin. Kaikki vesilätköt piti kiertää tai hypätä sivulle, pientä hölkkää yritti kovasti mennä ja teki isomman sivuhypyn niin että minäki heilahin selässä, matkan teko mulla jäi taas kaulalle. Loppumatka tallille suju hyvin.
Toisena ratsastin Vipin, piti kesyttää sitä taas tarhassa. Seisoin paikallani, Vippiä kiinnosti kamalasti, mutta ei tullu lähelle, että ei vaan jää kiinni. Vippiä myös samalla aikaa ärsytti selvästi ku kyttäsin sitä siinä vieressä, pään käänti mun suuntaan mutta veti samantien pois sen siitä. Lopulta sain napattua päitsistä kiinni, sen jälkeen se alko näykkimään mun kättä. Suostuttelin sen katokselle, enää sitä ei ärsyttäny. Joitakin lapsia tuli siihen, Vippiä olisi kiinnostanu myös ne. Varustoin sen, yritti kovasti pullistaa vyötä laittaessa ja potkia siinä sivussa. Tehtiin Vipin kanssa sama lenkki kuin Pipsankin. Vippi oli tasasen reipas ja välillä hölkättiin pieniä pätkiä. Koirankin ohittaminen sujui lahentiellä ongelmitta. Vippi katsoi myös samoja vesilätäköitä, mutta ei tehny sen suurempaa numeroa niistä. Tuomo ajelutti Nipsulla lapsia, Nipsukin oli kattonu vissiin samoja vesilätäköitä.
Menen huomenna ajamaan Pipsalla, viimenen ns. lomapäiväkin on huomenna. Viikolla olisi yhteiskuntaopin ja englannin valtakunnallinen koe.. Lopussa vielä pari kuvaa Oulusta, tein eilen erikseen postauksen Oulun kuvista, näet ne alempaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti