Kesätyöpäivä 5

Niin tuli tämän kesätyö viikon viimeinen päivä eteen, mutta onneksi on vielä toinen viikko myöhemmin. Aloitin päivän taas tarhojen puhdistuksella, tietenkin Pipsan avustuksella, joka tarkisti, mitä vein tarhasta pois sekä mitä sinne jätin. Nipsu katsoi suosiolla sivusta mitä teen. Vippiä ei tällä kertaa kiinnostanut mitä tein ja miksi, vaan se söi viimeisiä heiniä maasta. Kävin laittamassa loput puut latoon sekä maalasin tallin loppuun. Siinä välissä mun oli tarkoitus ratsastaa Pipsa, mutta eihän se sieltä tarhasta niin vain tullut, enkä siinä vaiheessa ruvennut edes keskustelemaan, vaan jätin asian siihen, ja otin Vipin. 

Vippi oli iloisena lähdössä mun mukaan. Tänään testasin Vipille, mun lehmän entistä satulaa, joka jää nyt jatkossa Vipille. On sille tässä satula ollu vähän hakusessa, mutta nyt löytyi hyvä. Kunhan sille löytää vain lyhyen vyön, kun sai viimeisiin reikiin vetää, koska metrin mittainen vyö oli liikaa. Vipin kanssa ei ollut tarkoitus käydä pitkällä lenkillä. Halusin testata vain sitä satulaa sillä. Köpöteltiin lahentielle, jossa hölkättiin hieman. Olin kevyessä istunnassa ravissa, tai siinä asennossa miten mennään montessa. Se oli virhe, koska sain vanhan vian selästä ärtymään sillä, ja nyt on kyykkyyn meneminen yhtä tuskaa. Vippi ei ollut ollenkaan paineissa, eikä sitä ravaaminenkaan kiinnostanut. Päätin kääntyä takaisin tallille, ja kävelimme takaisin tallille. Vippi sai harjauksen sekä melassivettä, joka oli tällä kertaa oikeilla mittasuhteilla tehty. 


Helpommin sanottu kuin tehty, tuo Pipsan ottaminen tarhasta. Menin Nipsun juttusille, ja otin sen mukaani tarhasta, ja vein sen karsinaan. Ei Pipsa vieläkään ollut sitä mieltä, että voitaisko vaikka mennä jo. Vippi taas näytti sille, että ota mut täältä myös mukaan. Otin narun ja raipan. Menin Pipsan luokse, ja aukaisin veräjän kokonaan. Otin raipan selän takaa ja näytin sitä Pipsalle sekä totesin, että en minäkään aina mikään kiltti osaa olla. Riitti että sille raippaa näytti, ja itse meni lavan kohdalle seisomaan, niin alkoi vauhtia löytymään. Tulihan se ihan reippaasti tarhasta pois ilman ongelmia. Vein Pipsan myös karsinaan, jonka jälkeen vein taas Nipsun tarhaan. Oli se kyllä yhtä sähellystä, ei yhtään hankalemmin voisi tätä tehdä? Pipsa oli sitä mieltä, että jyrään sut, koska haluan takaisin tarhaan. Nostin raipan ilmaan, niin eipä enää tehnyt mieli jyrätä mua. Pipsan ilme kertoi enemmän kuin tuhat sanaa, miks teit tämän mulle, et sä yleensä mua komenna.. 

Sitten alkoikin Pipsan varustointi, laitoin sille ihan perussuitset lisä turpahihnan kera. Himmennin on auttanut hirveästi säikkymisen suhteen, sekä gag-kuolain on vaikuttanut siihen, miten monesti yrittää tarjota ravia. Pipsan kanssa hölkättiin pieniä pätkiä, mutta painetta ei silläkään ollut. Kotiinpäin tullessa oli tietenkin eri meininki, ravia ravia ravia... Kaiken kukkuraksi Pipsa alkoi vielä haaveilemaan lopussa, ja humahti ojan pohjalle sekä turpa oli pusikossa. Oli muuten hereillä koko hevonen tuon jälkeen. Pään repiminen on myös vähentynyt jonkin verran, mutta en tiedä onko martingaali ratkaisu siihen. Tuntuu, että se ei vaikuta ollenkaan tuohon päänviskelyyn. 

Tultiin tallille reippaalla tahdilla, ja mentiin parkkiin katokselle. Otin Pipsalta kamat pois ja tarjosin melassivettä, joka ei nyt jostain syystä ollut hyvää. Pienin muotoinen työn pula iski, odottelin siinä Aleksia, että laitetaan hevoset vihreeseen. Pesin hevosten kuolaimet kunnolla, sekä höpöttelin vielä hevosten kanssa. Sain Nipsun ja mun välit jotenkin jo kuntoon, kun asiat tässä tulee nähtävästi muuttumaan, mutta niistä myöhemmin.. Aleksi tuli, ja otin Vipin ensimmäisenä vihreeseen. Se meni nätisi. Pipsalla oli kaasu jäänyt jumiin, mutta ei se kauaa ollut, kun vetäisin päitsistä , ja sanoin, että tässä ei ole mihinkään kiirettä. Aleksi toi Nipsun perästä ja niin saatiin hevoset sinne ilman, että ne karkasi. 


Huomenna lähden 7 jälkeen Laukaaseen, liittyy jotenkin näihin hevosiin, mutta kerron siitä joku päivä lisää. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti