Kesätyöpäivät 1 & 2

MAANANTAI 5.6.

Tänään mulla alkoi siis kesätyöt tallilla, olen siellä tämän viikon sekä myös loppukuusta toisen viikon. Heräsin en niin virkeänä klo 7.15 aamulla, ja raahauduin erittäin hitaasti juomaan kahvia alakertaan. Sain itseni hereille ja aloin etsimään tallivaatteet päälleni. Lähdin kahdeksan jälkeen mopolla kohti tallia. Tänään oli jo paljon lämpimämpi päivä viikonloppuun verrattuna. Tulin tallille, ja hevoset kääntyi samalla hetkellä katsomaan minua. Alottelin päivän siivoamalla tarhat, Pipsa oli kottikärryjen vahtina, ja Nipsu teki sen mitä ei pitänyt, eli seisoi koko ajan mun edessä. Loppujen lopuksi Nipsua alkoi ärsyttämään se, että pyörin sen ympärillä,  joten se yritti puraista mua takapuolesta. Olin nopeampi kuin se, eikä se ehtinyt onneksi puraista. Nipsu on selvästi lihansyöjä, kun silloin yksi päivä puraisi Aleksia. Otin siinä samalla kivet pois tarhoista, nyt ei kumpikaan ollut minun kaverina. Vippi oli taas liiankin tarkka sen suhteen, mitä kiviä sen tarhasta sai ottaa. Tuli hoidattamaan itseään vähän väliä, heitteli ja nosteli mun takkia ympäri tarhaa aina kun käänsin selkäni. Sain tehtyä sen homman, ja aloin maalaamaan tallia. 

Hevoset sammui samalla aikaa tarhaan. Ensin alkoi Vippi makaamaan, ja kohta muutkin makasi maassa. Salakuvasin niitä kun heiluin tikkaiden kanssa katon rajassa. Olin ihan varma, että tuun maalisankon kanssa alas sieltä korkealta, mutta ihmeen hyvin mä siellä pysyin, vaikka kimalaiset ahdisteli minua. Välillä opettelimme Vipin kanssa peruuttamista, ihan se on hyvä oppilas, kunhan saadaa vaan ajan kanssa opetella. Tarhassa ja tallin edessä peruutus sujui hyvin, mutta kun kuolaimet laitoin suuhun niin peruuttaminen ei enää ollutkaan niin helppoa. Ei myöskään ns. katokseen peruuttaminen ollut helppoa. En ruvennut koko tallia maalaamaan kerralla, vaan jätin huomisellekin jotain. Päätin siinä ratsastaa Pipsan loppuajasta.



Tapahtui ihme, sain Pipsan tarhasta yksin pois. Okei, siihen tarvittiin kyllä hieman temppuja, että sain sen sieltä pois. Aukaisin veräjän kokonaan, kun Nipsu näytti jotain tekevän tarhan perällä, joten se ei ollut kiusaamassa. Revin heinää maasta, se ei kylläkään auttanut, eivätkä myöskään leivänpalat taskussa. Aloin sitten haukkumaan Pipsaa tyhmäksi ja uhkailin, että otan Vipin tai Nipsun, jos se ei nyt lähde mun mukaan. Kohta se sieltä lompsi tulla mun perässä pois. Sen jälkeen se sai muutamia leivänpaloja palkinnoksi. Laitoinpa tällä  kertaa ohjasmartingaalin Pipsalle, ja tulen jatkossa käyttämään sitä ratsastaessa. Oli tytössä virtaa ja paineita, vaikka ajettu viimeksi eilen. Käytiin peikkometsässä päin, ja se tietenkin näki jotain mummoja puskassa. Se laittoi päänsä pusikon taakse piiloon ja tuijotti metsään pitkään liikkumatta. Itseäni alkoi pelottamaan myös, koska vieressä lähellä oli autiotalo, johon liittyy yksi juttu. Käänsin Pipsan kotiinpäin, ja sitten sitä myös mentiin. Sain sen pysäytettyä onneksi ennen autotietä. Ei sen jälkeen enää kävely tuntunut kiinnostavan, mieluummin olisi vain ravannut ja repinyt ohjia mun käsistä. Tulin tallille, ja sanoin Tuomolle, että haluan tälle suitset joissa on laput, himmennin ja gag-kuolain. Kokeillaan ensi kerralla jos vaikka hallinta toimisi paremmin eri kuolaimella. 

TIISTAI 6.6.

Herätys varttia myöhemmin kuin edellisenä aamuna, hirveän väsymyksen takia. Menin silti samaan aikaan tallille, eli vähän jälkeen kahdeksan. Aloittelin päivän tarhojen puhdistuksella, ja siinä samalla mulla meni Nipsun kanssa välit. Heti kun menin niiden tarhaan, Nipsu tuli korvat luimussa mun luokse, ja alkoi heti tarjoamaan takapäätä mulle. Loppujen lopuksi se ahdisteli mut perimmäiseen nurkkaan tarhassa, eikä päästänyt mua heti sieltä pois. Se oli koko sen ajan mun ympärillä härkkimässä ja pelottelemassa. Vippi sentään antoi mulle työrauhan, ja homma hoitui  nopeammin. Jatkoin tallin maalaamista jonkin aikaa, ennenkö kengittäjä tuli. Olin juuri saanut Pipsan tarhasta pois, joka sujui erittäin hyvin. Menin tarhaan herättelemään Pipsan, annoin sille leivänpalan ja heitin narun kaulalle. Lähdin kävelemään ympäri tarhaa, Pipsa laahusti tulla perässä. Pysähdyin välillä, jolloin toivoin, että Pipsakin pysähtyy mun viereen, ja se onnistui. Tehtiin tuota jonkun aikaa, ja huijasin sen veräjälle. Siinähän se sitten tajusi, että tämähän oli suunniteltu juttu. Nätisti se siltikin tuli perässä tarhasta pois, eikä lyönyt jarruja lukkoon heti. Pipsan etu-ja takakaviot kengitettiin siis tänään. Pipsa oli suht rauhallinen kengityksen ajan, vaikka sillä olikin pieniä ymmärtämisongelmia. Pitänee viedä Pipsa esikouluun opettelemaan puhetta ja sanoja. Kyllähän se silloin väistää, kun sanon sille tyttömäisellä äänellä käänny ja työnnän hieman kyljestä sitä. Kengittäjä kun yritti saada sen väistämään, niin se kääntyi juuri sinne suuntaan, millä puolella kengittäjä oli. Kehuttiin siinä porukalla, kuinka hyvä Pipsa on Vippiin verrattuna. Juttelimme myös maanantain startista, ja muista hevosista. Kengittäjä sanoi, että ota tuosta Pipsan kenkä muistojen kirjoihin, on se jo kakkoseksi juossut. Lähdin viemään Pipsaa tarhaan, otin sen ihan kaiken varalta naruun. Sehän yritti antaa mulle vähän kyytiä, mutta narusta kun vetäisi niin kyllähän se odotti että veräjä aukaistaan ja laitetaan kiinni. 



Hevoset sai heinät ja minä kahvia, oli ihana sää, joten menin juomaan kahvit Vipin tarhaan samaan aikaan, kun se mussutti heiniä. Tietenkin kahvikuppi kiinnosti enemmän, kuin kasa heiniä turvan edessä. Loppuajasta ratsastin Vipin, huomasin että siltä oli etukenkä osittain irti. Soitin Tuomolle, ja se sanoi että jos haluat/uskallat niin lyö naulat vanhoihin reikiin. Kokeilin, ja onnistuin ihan hyvin, koska ne naulat pysyi jopa tämän reissun kiinni. Nyt jatkossa uskallan varmaankin jo lyödä nauloja ja yrittää irtokengän laittoa. Vippi oli erittäin huonolla tuulella lähtiessä. Yritti koko ajan potkia, kun kiristin vyötä sekä näykkiä, kun kuljin sen turvan edestä. Tehtiin pitkä kävelylenkki erittäin lämpimässä säässä, kun molemmilta valui hiki, kun tulimme takaisin tallille. Vallotimme tänään Vipin kanssa peikkometsän ja sen pellot. Pellolla pyörittelin ja taivuttelin Vippiä hieman. Pitää käyä siellä uudelleen, kunhan se kuivuisi vielä hieman. Löydettiin kiva reitti takaisin sille tutulle ja pelottavalle metsätielle. En tykkää itse ratsastaa oikein sen autiotalon ohi. Vipillä ei ollut minnekään kiire, vaan se löntysteli kävellä eteenpäin, ja saada oksia puista. Tultiin takaisin tallille, ja Vippi oli sitä mieltä, että nyt sitä melassivettä mulle. Huomenna me lähdetään käymään hiitillä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti