Kuperkeikan kautta voittoon

Moikka!

Kirjoitin tämän tekstin eilen, joten olen kirjoittanut sen tänä päivänä muodossa. Katsotaan paljonko tulee kirjoitusvirheitä, kun olo erittäin sekava, eikä oikein sanat asetu mielessä kohdalleen. En paljasta tässä alussa muuta, vaan mennään siinä järjestyksessä missä asiat tapahtuivat tänään... Tänään siis viimeistelin Pipsan ja Vipin huomista starttia varten. Tarkoituksena oli ottaa pari kovempaa vetoa, ensin lämmittäen molemmat kunnolla. Otin Pipsan suosiolla ensin, ja onneksi otin. Varustoin sen normaaliin tapaan, ja ajattelin laittaa sille himmentimen, jotta se keskittyy oikeaan asiaan. Lähdettiin alatielle, ja mentiin pientä hölkkää alaspäin, vauhti oli siis 4.40.0 pintaan. Pipsa tuntui hyvälle sekä pientä painetta oli havaittavissa ohjissa. Lämmittelin sen siinä kävellen sekä myös ravissa. Otin vedon ylös sekä alaspäin. Pipsa ei ottanut oikein vauhtia, tie oli kyllä pehmeähkö, joten syynä voi olla myös se. Eihän se meinannut millään mennä alle kahden minuutin vauhtia. Yritin saada sitä kovempaan vauhtiin, ja hetkellisesti mentiin 1.45.2, mutta siihen jäi tämän päivän ennätys. Se tuntui hieman toispuoleiselle, mutta ei mitenkään hirveän pahasti mennyt pää kierossa. Laukka oli mielessä, eikä yhteistä säveltä löytynyt. Kävely sujui jopa ilman yhteenottamista. Kävelyttelin sitä vetojen jälkeen, jonka jälkeen otin siltä varusteet pois. Pesin Pipsan kunnolla sekä laitoin ötökkämyrkkyä, jonka laittaminen sujui tänään ilman ongelmia.



Seuraavana olikin Vipin vuoro. Varustoin sen, meillä oli vähän erimielisyyksiä suojia laittaessa, ja silmäkulma on nyt vähän turvonnut, kun se päätti sitten pamauttaa polvellaan siihen. Lähdettiin kohti alatietä, ja hölkättiin myös Vipin kanssa alaspäin. Vipillä oli selvästi enemmän paineita, joten eka pätkä mentiin 3.50.0 vauhtia. Vippi hidasteli välillä, kun keskittyi katselemaan taaksepäin enemmän. Mentiin pää kierossa ravaten eteenpäin, ja toisinaan ihan suorassa. Tultiin tallille takaisin puoliksi ravaten, ja sanoin Tuomolle, että laita tälle laput, että muuten tästä ei tule mitään. Noo laput laitettiin ja lähdettiin uudelleen käymään alhaalla. Hilja tuli pyörän kanssa vastaan, se ei aiheuttanut ongelmia, mutta Vippi alkoi kompastelemaan siinä samalla.

 Oltiin menossa alamäkeä alas, ja Vippi yritti tarjota ravia, ja sain sen takaisin käynnille, kunnes se tapahtui. En ehtinyt tajuta mitään muuta kuin, että nyt me mennään... Minä menin edeltä kaulan yli, otin iskun päällä vastaan, ja jäin maahan makaamaan. Tajusin samalla sekunnilla, että nyt muuten Vippi tulee päälle, ehdin vaistomaisesti mennä vähän taaksepäin. Vasen jalka jäi kokonaan Vipin painon alle, kun se tuli kyljellään mun perässä. Nousin äkkiä ylös, Vippi ei onneksi päässyt lähtemään siitä, kun ohja oli sen polven alla. Se oli lähdössä kovemmalla vauhdilla pois, mutta sain sen rauhoittumaan. Tunsin itsellä kipua päässä ja häntäluussa sekä kävely oli vähän tönkköä. Tultiin tallille molemmat kävellen omilla jaloilla, minä järkyttyneenä, ja Vippikin mietti äskeistä tapahtumaa selvästi. En pystynyt kunnolla puhumaan, tärisin ja yritin saada ajatukset selväksi. Sanoin tullessani tallille, että mentiin ympäri Vipin kanssa, ja kaikki katsoi meitä järkyttyneenä. Halusin ehdottomasti nousta takaisin selkään, ja ratsastaa tarhan ympäri, mutta ajatus, että Vipillä pitäisi mennä uudelleen joku alamäki selästä käsin tuntuu ahdistavalta.

  Tuomo vaihtoi sille kärryt perään, ja viimeisteli sen sillä tavalla, kun lähdin itse sisälle. Olo oli oksettava, päähän sattui, en pystynyt istumaan ja muutenkin olo oli erittäin sekava. Join siinä epätoivoisesti kahvia, ja sanoin Hiljalle, että lähdetään vain käymään terveyskeskuksessa. Ihme kyllä, pääsin heti hoitajan luokse. Se kyseli vain taustat, ja lääkäri teki tarvittavat tutkimukset. Pysyin just ja just tajuissani sekä pystyssä odotellessa lääkäriä. Verenpaineet ja pulssi olivat ainakin korkealla tuon jälkeen. Sain särkylääkettä, sekä selvyyden siihen, että hätää ei ole. Lievä aivotärähdys sekä erittäin erittäin kipeä häntäluu. Lääkärin luota lähtiessä totesin, että pääsenpä huomenna raveihin, kun ei tullut mitään vakavaa onneksi. Sen ilme oli nähtävän arvoinen, ja se varmisti vielä mitä olen menossa tekemään sinne. Tuossa olisi voinut käydä todella huonosti, mutta onneksi selvittiin pienellä. Pää on vieläkin kipeä, olo sekava sekä istuminen yhtä tuskaa. En mennyt kotiin sen jälkeen, vaan menin öljyämään huomiset valjaat sekä laittamaan kamat kasaan. Huomenna kymmenen tyynyä takapuolen alle, ja istumaan autoon. 


Lämmitys

Eilen tosiaan lähdettiin metsästämään menestystä Hankasalmen heinäraveihin, varnes hippokselle. Vippi meni toisessa lähdössä, ja Pipsa meni seitsemännessä lähdössä. Otettiin Vippi autosta, se oli hermona sekä erittäin hankala valjastettava. Vippi potki, heilutteli päätä, meni edestakaisin, ja sähelti kaikkea muuta siinä sivussa. Ei auttanut läsnäolo, eikä silittely. Arto lämmitti Vipin koelähdön jälkeen. Vippi näytti tosi hyvälle lämmityksessä sekä sille, että se on tosissaan menossa eteenpäin. Esittelystä myöhästyttiin, kun kärryt jäi ketjuun kiinni, ja jouduttiin ottamaan lainakärryt.  Siitähän ne lähti vauhdikkaasti kohti rataa, ja minä kipitin perässä aidan varteen kuvaamaan. Vippi lähti tosi hyvin liikkeelle, ja otti keulapaikan. Ravi oli hyvännäköistä, ja se on ruennut enemmän käyttämään etupäätään kengityksen muutoksen avulla. Hevoset tuli ensimmäisen kerran etusuoralle, ja ne heilauttivat sitä lippua, joten Vippi repsahti laukalle, mutta ei jäänyt paljoa onneksi keulahevosesta. Vippi saavutti keulaa koko ajan, kunnes keula hevonen alkoi laukkaamaan, ja Vippi pääsi juuri ja juuri voittamaan lähdön. Jouduttiin hetken aikaa odottelemaan, kun katsoivat Vipin laukan pituutta. Kysyin nätisti yhdeltä mieheltä kypärää lainaan, että pääsen kärryille istumaan. Loimea Vipille ei annettu laittaa päälle, vaan hain sen sekä pokaalin, ja kukat erikseen. Tuomo ei ollut näkemässä tätä lähtöä, kun se rassasi kärryjä kuntoon.



Pipsa lämmitettiin muistaakseni neljännen lähdön jälkeen. Tällä kertaa kärryt ei jääneet mihinkään kiinni, ja ne pääsivät lämmittämään. Pipsa näytti hyvälle lämmityksessä, eikä meno ollut tahmean näköistä niinkuin silloin yhdellä kerralla oli. Muutaman kierroksen jälkeen, mentiin takaisin odottamaan lähtöä. Pipsa osaa onneksi peruuttaa katokseen tai puomipaikalle toisin kuin Vippi. Pipsan lähtö oli klo 20.20 , ja se myöhästyi jonkun verran. Koitti lähdön aika, en kuvannut tai katsonut kuin vilaukselta sen menoa. Se alkoi jo heti alussa ahnehtimaan, ja repsahti laukalle ensimmäisessä kaarteessa. Kuitenkin se pysyi porukan mukana sekä takoi porukkaa kiinni. Se laukkasi muistaakseni vielä toisenkin kerran jossain vaiheessa matkaa. Pipsa antaa laukan onneksi helposti pois. Loppusuoran taistelussa Pipsa jäi neljänneksi. Olen tyytyväinen Pipsan juoksuun, se paranti ennätystä vähäsen ja teki muutenkin hyvän juoksun. Sanoin ennen starttia, että kyllä se viiden parhaan joukkoon tulee, mutta ei se voita. Pieniä varuste muutoksia sekä muita juttuja pitää tehdä Pipsan kanssa sekä saada toisohjasuus pois. 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti