Me käännyttiin!

Moikka!

Tässä on postaustahti saatu tasattua, ja kuukausikin vaihtunut tässä välissä. Eihän tässä ole kohta enää kuin kuukausi lomaa jäljellä, ja kunnon kesää ole tullutkaan vielä. Pakko myöntää, tänään ja eilen täällä on ollut ihan liian lämmin sää mulle. Ötököitä on joka paikassa, eikä sopivaa viilennyskeinoa tahdo löytyä. Viimeksi olenkin kertonut hiitistä ja ratsasteluista. Tässä välissä ei ole kamalasti mitään tapahtunut. Vippi ja Pipsa ilmoitettiin tulevana keskiviikkona Hankasalmelle raveihin. Vippi juoksee 2. lähdössä, ja Pipsa menee 7.lähdössä, joka on nuorten sarja. Vipillä on ihan ok lähtö, eli voi vaikka pärjätä, jos on haluja juosta. Pipsalla on aika kova lähtö, mutta kuten yleensä, toivon hyvää juoksua siltä, vaikka ei ihan kärkikolmikkoon tulisi. En tule itse katsomaan tuota lähtöä, mutta pakko ottaa jotenkin kuvia siitä. Tulihan tuossa yksi päivä talli maalattua toiseen kertaan, ja silatyynyt, kuljetussuojat ja satulahuovat pestyä. Lili oli mun kaverina, vaikka suurimman osan ajasta se söi. 



Tänään liikuteltiin koko porukka, sain kahvipöydässä ideaksi mennä Pipsalla selästä käsin vetoja. Tuomo mietti hetken, mutta antoi luvan tehdä sillä tavalla. Tarhasta pois ottaminen ei ole vieläkään yksinkertainen asia, vaan monimutkainen homma kertakaikkiaan. Ei enää auta uhkailu puhumalla, ja naurattamaankin alkaa siinä vaiheessa. Harjailin Pipsan, ja ajattelin laittaa sille ötökkämyrkkyä. Pipsahan pelkää suihkepulloja, se hyppi nytkin ilmassa ja yritti päästä pois siitä. Sain sille kuitenkin laitettua sitä, kun sen sai rauhoittumaan aloilleen. Päävehkeet paikoilleen eli himmentimet , laput ja suitset päähän. Rintaremmi, ja ohjasmartingaali satulan lisäksi sekä lopuksi suojat jalkaan. Omat varusteet itselleni päälle, ja jalustimia lyhyemmäksi ennenkuin lähdettiin matkaan. 

Pipsan sai herätellä alkumatkasta hereille, kun ei meinattu millään pysyä Vipin perässä. Sama juttu oli tosiaan viime kerralla, kun ajettiin hevoset. Pipsan kylmä moottori saatiin lämpimäksi, ja päästiin jopa Vipistä edelle. Pientä keskustelua kävin vähän väliä Pipsan kanssa, onneksi kukaan ei ole vielä kuullut miten paljon puhun sille, kun olen sen kanssa kahden kesken. Tiedän, mulla ei tosiaan ole kaikki muumit laaksossa. Tuomokin on ihmetellyt, mikä mulle on tullut, kun ennen en puhunut hevosille ollenkaan, ja nykyään puhun melkeinpä koko ajan niille. Pipsa oli vieläkin sitä mieltä, että tien ali menevästä purosta hyökkää krokotiili sen kimppuun. Paineltiin ylämäki ravilla ylös neliveto päällä. Käytiin kiertämässä yksi isompi pelto kokonaan, viime kerralla juhannusyönä tehtiin ilopukkeja pellolla, mutta nyt jaksoimme just ja just kävellä. Pyöröpaalit eivät olleet oikein Pipsan mieleen, toisin kuin Vipin, joka tutkii ne läpikotaisin, kun saa mahdollisuuden siihen.

Käveltiinpä takaisin tallille päin. Pipsa oli hieman läheisriippuvainen, kun vähän väliä oli Vipin kärryjä kiilaamassa metsän puolelle.  Mulla ja Pipsalla on ollut hieman kriisin aihetta tässä, mutta siitäkin pääsimme yli nyt, kun pääsimme vähän purkamaan paineita vetoja ottaessa. Otettiin kaksi vetoa alaspäin, Pipsalla on niin tasainen ravi, että siellä on helppo olla kevyemmässä istunnassa, eikä tarvitse pelätä milloin täältä tulee alas, tai keskittyä siihen, että en kevennä kovassa vauhdissa, koska se häiritsee Pipsaa. En käytä Pipsalla selästä käsin kovaa mennessä juurikaan pohjeapuja, turvaudun yleensä ääniapuihin. Sitä kun ei paljoa tarvitse yleensä käskeä, vaan yrittää jarrutella. Suurin pelko selästä käsin mennessä on se, että se alkaa painamaan, ja yrittää mennä ohi. Pidin sen tänään koko matkan ajan Vipin selässä, ja jarrut toimi erinomaisesti, vaikka Vippi jatkoi ravilla eteenpäin. 

Tultiin vetojen jälkeen pientä kevyttä hölkkää takaisin tallille. Pipsa toimi kuin ajatus, ei repinyt ohjia tai yrittänyt mitään muutakaan, jota se yleensä tekee. Meillä on Pipsan kanssa ongelmana pään viskely ylöspäin.. Kiintomartingaali on liikaa ratsastaessa, ja ohjasmartingaalista ei tunnu olevan mitään hyötyä. Muutakuin, että siitä kuuluu kiva ääni ohjien takia. Olen miettinyt, että kokeilen joku kaunis päivä gramaaneja, vaikka itse tulen olemaan solmussa niiden kanssa. Olen kanssa miettinyt thiedeman ohjia, mutta siinä tulee se ongelma eteen, että en voi käyttää monteohjia silloin, jotka on mulla pakko olla, koska pidättely ja hallinta helpompaa silloin. Pesin molemmat hevoset tallille tultuamme, ja laitettiin ne talliin ötököiden takia. 


Viimeisenä ajoin Lilillä. Se oli vähän äkäinen valjastaessa sekä se on ottanut ihan liikaa mallia jo nyt Vipistä. Vyötä kiristäessä potkii kamalasti, ja ajon jälkeen pökki päällä samalla tavalla kuin Vippi. Sain pitkästä aikaa ajaa hiittikärryillä, ne on kivat ajaa, vaikka ne inisee ja vinkuu kamalasti. Olo oli sellainen, että laitan potkuremmin ihan varulta, mutta loppujen lopuksi sitä ei olisi tarvittu. Lili käveli tosi hyvin pois kotoa päin, tähän asti ollut mutkittelua ja ravaamista. Se tuntui muutenkin hieman oudolle, ja helpolle ajaa. Päästiin törinän avustamana pellolle kertaamaan vanhoja asioita. 

Viimekerralla me tosiaankin pyöriteltiin, keskusteltiin ja peruuteltiin pellolla Lilin kanssa. Ainakun halusin sen kääntyvän, niin se pysähtyi, sitten kun sitä käski se alkoi peruuttamaan. Eikä lopettanut peruuttamista, vaikka kuinka yritti saada sen pysähtymään. Huumori ei silloin minulta loppunut, yritin olla epätoivoisesti nauramatta kärryillä. Tehtiin kaaria joka suuntaan isolla alalla käynnissä ja ravissa, riippuen mitä askellajia Lili meni. Alkoihan se loppua kohti sujumaan ja lopetettiin se sitten siltä päivältä siihen. Tänään se kääntyi ensimmäiseltä yrittämältä nätisti takaisinpäin, vaikka tilaa se tarvitsi jonkun verran siihen. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun käännyimme Lilin kanssa ilman, että jouduin auttamaan sitä suitsista pitäen. Kehuin sitä ja lähdettiin takaisin tallille. Annoin sen hölkätä pieniä pätkiä, ja yritin saada sen kävelemään silloin kun halusin. Tultiin katokselle, ja hoideltiin myös Lili talliin. 


Vieremän raveista (30.6.) kuvia löytyy TÄÄLTÄ

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti