Matkalla Lapinlahdelle 2017

Haaveena olisi tällainen asento ja olemus

Ei sitä suuriin näyttelyihin tai kisoihin tarvitse tähdätä. Nimeltä mainitsemattomilla henkilöillä näkyy paidan takapuolella Matkalla Lapponiaan 2017, ja sain idean siitä otsikkoon. Kesällähän tästä puhuttiin, että voitaisiin vaikka näyttelyissä käydä Lilin kanssa tämän vuoden puolella. Kauas ei kuitenkaan lähdettäisi. Kaikeksi onneksi juuri sopivasti Lapinlahdella järjestetään tamma- ja varsanäyttelyt suomenhevosille sekä lämminverisille. Eihän siinä, otetaan lauantaipäivä vapaaksi kaikesta muusta, ja lähdetään katselemaan Lapinlahtea Lilin kanssa. Ilmoittautuneita en oikeastaan katsonut kuin vilaisulta, että siellähän se Lilin nimi on. Taisinhan minä lupautua esittämään sen, kun Tuomo yhtenä iltana soitteli ja kyseli kumpi esittää. Tässä samalla tätä kirjoittaessa katselin vähän tarkemmin Hippoksen sivuilta, ja löysin aikataulun sekä muita tietoja näyttelyistä. Tottakai, minun tuurilla ollaan ensimmäisiä Lilin kanssa. Toisaalta se on heti ohi eikä tarvitse koko päivää odotella. 


Miten meijän porukka tähän valmistautui?

Turha ottaa sen suurempia paineita Lilin kanssa. Ollaan molemmat vielä pieniä, ja ehkä vähän villejäkin. Yritys on kova, vaikka ei tulisikaan hyvää palkintoa. Aloitettiin pari viikkoa aikaisemmin ennen tätä päivää katselemaan talutus juttuja. Hiemanhan ne kuolaimet siinä ärsytti, eikä narun perässä juokseminen ole sitä kivointa hommaa. Aloiteltiin ihan kävelystä, opeteltiin siis kävelemään nätisti narun perässä. Tämän jälkeen hallinnassa oleva ravin kokeilu. Tämäkin onnistui todella hyvin, Lili hölkkäsi narun perässä kiltisti. 

Lopuksi se kaikista vaikein ja mahdottomuudelta tuntuva asia... paikallaan oleminen... Yritin tuona päivänä pysäyttää sen aitaa vasten eli siis pää tarhaan päin. Lili kuitenkin luuli, että se pääsisi tarhaan Pipsan luokse, joten eihän siitä tullut muuta kuin päällä hinkkaamista ja kädenvääntöä. Turpa toiseen suuntaan, ja homma alkoi sujua. Saatiin muutamat kuvat otettua sekä tietenkin harjoitusta tulevaan. 



Eilen oli pesupäivä ja harjan sekä hännän selvittely hetki. Ennakoin tätä hieman, laitoin selvityssuihkeen tapaista häntään edellisenä iltana, joten se oli helpompaa. Kävin ostamassa koulusta päästyäni pesuainetta, sienen sekä uudet päitset Lilillle. Sen pää on ruvennut kasvamaan, niin sai hommata jo full kokoiset joulunpunaiset päitset. 

Koitti itse pesu hetki, ja Lili näytti sille, että se lähtee köysineen päivineen katokselta. Tiesin, että sitä ei tietääkseni ole aikaisemmin paljoa pesty, joten otettiin ajan kanssa rauhassa tämä kokemus hoidettavaksi. Letkun kanssa heiluminen oli pahin kohta, sienellä hinkkaaminen ei tuntunut missään. Lopuksi huuhtelu ja hännän hinkkaaminen vaaleammaksi ja tadaa valmista! Kaviot oli vuoltu jo aikaisemmin, joten Lili pääsi karsinaan. Hetki meni, ja Tuomo totesi, että nyt se piehtaroi puruissa. Mikäpä sen mahtavampaa, tiesin, että aamulla pitää aikaisemmin tulla harjaamaan se puhtaaksi. 


Pääpäivä Nerkoon harjoitusradalla:
Matka meni todella hyvin kaikilla osapuolilla. Lili söi säästeliäästi heinät, jotta niitä jäi myös paluumatkalle. Päämäärään päästyämme olimme ensimmäisiä siellä, Lili oli siinä vaiheessa vielä hiljaa ja rauhassa autossa. Ensimmäisten varsojen saapuessa Lili alkoi käyttämään ääntänsä. Ajattelin, että mikähän tästä tulee, kun suitsien vaihtaminenkin meinasi tuottaa päänvaivaa. Lili oli selvästi innoissaan sekä hämillään, missä me olemme ja mitä nämä muut täällä ovat. 

(C) Saila Ruuhinen


Otin Lilin autosta vähän ennen puolta yhdeksää pois. Menohaluja oli liiankin kanssa sekä jarrujen kanssa oli hieman ongelmia. Oli mennyt ehkä 5min ja kädet oli makaronia jarruttelusta. Toinen varsa kun meni meidän ohi, niin Lili yritti heti lähteä perään. Tämä kuitenkin loppui jonkun ajan kuluttua sekä koko hevonen rauhoittui pikku hiljaa kävelemään. Puoli yhdeksän jälkeen edessä oli mittaaminen. Paikallaan oleminen ei tullut aluksi kuuloonkaan, mutta aikamme keskusteltua saimme sen pysymään aloillaan. Hiemanhan tämä takakorkea on. Säkäkorkeus oli 145cm ja lautaskorkeus oli 149cm. Vipillä oli vuosikkaana molemmat sentin matalammat. Lilillä oli säännölliset hyvänmalliset kaviot, eikä hampaistakaan tullut valittamista. 

(C) Saila Ruuhinen

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa liikkeiden esittämisestä. Kuka vetää ja ketä tässä vaiheessa? Käynti osuus meni todella hyvin, Lili käveli reippaasti vierellä eikä tiukat käännökset tuntuneet tässä vaiheessa missään. Käynnistä saatiin 8 pistettä. Suorat väljät käyntiliikkeet, tarmokas, mutta niukka yliastunta. Se meni hyvin. Ravi osuus oli kaikkea muuta kuin sitä mitä odotin. Lili ei ollut oikein halukas juoksemaan, suora meni kiihtyessä ja käännökseen jarruttaessa. Se ei ollut ainut, joka ei oikein ollut halukas juoksemaan kolmiossa. Saatiin se kuitenkin suoritettua 6 pisteellä. Suorat raviliikkeet, tahdikas, lyhyt matala ravi. 

Odotetaan pari vuotta, ja lähdetään esittämään ajaen raviliikkeet uudemman kerran.  Rakennearvostelussa Lili otti asennon todella hyvin, mutta kauaa se ei paikallaan pysynyt. Päällä hakkaaminen ja pyörittäminen alkoi, jonka takia piti pyörähtää uudelleen oikeaan asentoon. Rungosta saatiin 7 pistettä, kevyt syvä runko sekä hyvän mallinen kaula. Tyyppi pisteitä saatiin 8 ja jaloista saimme myös 7 pistettä. Olin tyytyväinen suoritukseen, ja Lili palkittiin II- palkinnolla♥

 (C) Saila Ruuhinen

 (C) Saila Ruuhinen

Kaikista onnistunein♥ (C) Saila Ruuhinen


Oletteko te käyneet näyttelyissä koskaan?






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti