Tuulessa kipittelyä

Se on ihana tunne, kun tietää koulun jälkeen pääsevänsä hevosten luo. Jäin suoraan linkusta hevosten luo, kuski kysy multa, että meenkö kiusaamaan Tuomon hevosia. Meninhä minä mutta en kiusaamaan.

Pipsan kanssa piti hieman taas keskustella lähtemisestä, saatiin varustoitua se ja kiipesin selkään. Pipsan mielestä ei ollu mitään järkee lähtee yksin lenkille, koko ajan yritti jekuttaa mua, että pääsis kääntymään takas. Sai sille taas höpötellä kaikkee, oli lumipalloo ja pienempää kuusta joita piti pelätä.

Pellolla tuuli paljon enemmän ja tais siellä myös sataa jotai. Pipsan mielestä oltas voitu umpihangessa mennä, mutta sanoin sille, että sinne me kyllä hukutaan. Käytiin pitkästä aikaa yhellä toisella tiellä, annoin Pipsan hölkätä. Meinas olla paineita, vauhtia yritti kiihyttää koko ajan ja paino päätä alas. Sielläkin oli pelottavia asioita, joita piti kierrellä laidasta laitaan.

Mäen päällä käännyttiin, otettiin kuva ja lähettiin takasin kohti tallia. Alko vauhtiaki tulemaan lisää, sai jarrutella vähän väliä. Mehtää oli kaatunu ja kantoja maassa, kun mentiin toista kautta tallille. Pipsa oli huvittavan näkönen, kun katteli isoja puu kasoja. Tultiin jonku talon pihan läpi, siellä oli joku punanen sankko antamassa vauhtia. Pikkusen hölkkää ja maantietä pitkin tallille. Vaikka minä Tuomolle sanoin, että en oo tän kanssa maantielle lähössä. Noo ei niitä autoja onneks tullu.

Hoitelinpa Pipsan talliin ja käytiin kahvilla, jonka jälkeen otettiin Vippi ja Nipsu talliin. Tultiin Vipin kanssa liian kovasti, joten ovi aukko jäi liian kapeeks, päästin irti Vipistä että en jää sen ja seinän väliin. Ei auttanu se pyörittely matkan aikana :D


Lauantaina ajetaan kaikki ja sunnuntaina ratsastan kaikki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti